Ensimmäiseksi ajoimme heti Golden Gatelle, joka oli taas yksi reissun kohokohdista. Keli oli vähän viileämpi, mutta sellainen mukava Suomen kesä -tyyppinen. Ja ne maisemat!

Hotelliin kirjautumisen jälkeen lähdimme Jarmon kanssa vähän tutustumaan kaupunkiin. Kävelimme ilman sen suurempaa päämäärää, ihailimme mäkiä, ratikoita ja auringonlaskua.

Lopuksi kävimme vielä syömässä kasvisruokaravintolassa nimeltä Thai Idea. Hyvän ruoan jälkeen uni maistui.

Pienen alkuverryttelyn ja boostauksen jälkeen lähdettiin liikkeelle. Mä olin päättänyt juosta koko matkan, pojat keskittyivät enemmän valokuvaukseen ja maisemista nauttimiseen.

Reitti kiersi viinitilan mailla.

Lopulta maalissa! Nautimme viiniä ja pizzaa juoksun päätteeksi, ja ostimme vähän tuliaisiakin. 

Viinin vuoksi tarvitsimme taksia. Jota ei sitten kuulunut. Aurinko porotti täysillä, ja istuimme ja odotimme taksia. Useamman soiton jälkeen saimme lopulta taksin ja pääsimme huoneisiimme.

Hetken lepäilyn ja siistiytymisen jälkeen päätimme lähteä tutustumaan Livermoren keskustaan. Tällä kertaa kävellen, ihan vain hermoja säästääksemme... http://www.cityoflivermore.net/ Livermoresta löytyi aivan ihania tunnelmallisia pubeja ja pikkubaareja. Aivan ihana tunnelma, jotenkin kiireetöntä ja rentoa. Eksyimme jazz-baariinkin. Vaikka oli sunnuntai, niin keskustassa oli paljon ihmisiä nauttimassa pientä syötävää ja viiniä.

Lopulta päädyimme pieneen baariin, jonka nuori baarimikko oli erittäin kiinnostunut siitä, että olimme eurooppalaisia ja sanoi haluavansa matkustaa Eurooppaan. Tällä kertaa pyysimme tätä baarimikkoa varaamaan taksin, joten sen saimmekin ihan kivuttomasti. Loppuillaksi menimme Eeron huoneeseen katsomaan Game of Thronesin 5. kauden aloitusjaksoa Eeron innostamana. Oikeiin mukava päivä, suosittelen Livermorea!

Siitä eteenpäin sitten kohti punapuita. Meillä oli aikaa pieneen patikointiin ja ajoimme Big Basin Redwoodsin puistoon.  http://www.parks.ca.gov/?page_id=540 Matkalla ajoimme hauskan pikkukaupungin läpi ja pysähdyimme sinne syömäänkin. Fiilis oli jotenkin epäuskoinen, paikka oli ihan kuin joku kulissikaupunki.  https://en.wikipedia.org/wiki/Boulder_Creek,_California

Ja sitten luonnonpuistoa!

Sitten ajelimmekin seuraavaan majapaikkaan Livermoressa. Mä olin ratissa, kun lähdimme ajamaan puistosta ja tie oli hyvin pientä ja mutkaista, melkein kuin suomalaiset mökkitiet. Jostain syystä aistin, että poikia jotenkin jännitti, mikä lie siinä ollut syynä.

Pysähdyimme välillä vetämään henkeä ja ihailemaan maisemaa.

Lopulta mutkat loppuivat ja pääsimme isommille teille ja lopulta perille. Illalla buukkasimme taksin aamua varten ja sitten ajoissa nukkumaan.

-Eeva

Täytyy sanoa, että kyllä kelpasi. Auringossa nautitun aamiaisen jälkeen starttasimme taas matkaan, nyt kohti Monterey Bayta (ja pikkuhiljaa sitä San Franciscoa).

Pysähdyimme nappaamaan vähän evästä ja ihailemaan saukkoja Morro Bayssa. Kuvasaalis jäi heikoksi, mutta alemmassa kuvassa on yksi saukko bongattavissa. http://www.sanluisobispo.com/news/local/article136555328.html

Meillä oli taas melko tiukka ajopäivä tiedossa, joten Hearst Castlea ihailimme vain matkan päästä. Varmasti olisi ollut käymisen arvoinen kohde, ehkä ensi kerralla sitten. http://hearstcastle.org/

Seuraavaksi reittimme varrelle osui San Simeon. Etukäteen oli tiedossa, että täällä on mahdollisuus bongata merinorsuja, niitä tosiaan oli muutama paistattelemassa. Ihan mieletön näky! http://www.elephantseal.org/ 

Lisko bongaamassa myös.

Ja sitten niitä maisemia.

Laittikolaa kunnon maisemissa. Sattumalta tässä kyseisessä ravintolassa asiakkaina olimme me, yksi italialainen porukka ja ruotsalainen perhe, melko eurooppalaista. Kuulimme myös, että tästä olisi myöhemmin kesällä hyvä bongailla kondorikotkia, mutta vielä tähän aikaan vuodesta niitä ei yleensä näy.

Näimme parikin siltaa matkalla, mutta yhtenä must see -paikkana olimme merkinneet Bixby Creek Bridgen. http://www.visitcalifornia.com/attraction/bixby-bridge 

Niin hienoja maisemia, että on vaikea kuvailla. Tästä kaikesta vaikuttuneena pääsimme perille Monterey Bayhyn. https://en.wikipedia.org/wiki/Monterey_Bay

-Eeva

Pääasiassa näkyi tämän tyyppisiä autoja:

Mutta myös klassikoita näkyi:

Yhteensä viiden tunnin ajomatkan jälkeen (!) olimme ohittaneet Los Angelesin alueen ja alkoi nälkä kurnia. Pysähdyimme Zuma Beachille http://www.zuma-beach.com/, jossa mä olisinkin viihtynyt vaikka koko loppupäivän. Ihana pieni ranta, ihanat lähialueet ja ihana ravintola, jossa pysähdyimme syömään. http://www.thesunsetrestaurant.com/

Matka jatkui.

Kohti San Fransiscoa matkataan.

Seuraavan pysähdyspaikan nimeä en ikävä kyllä tiedä, mutta tähän oli pakko pysähtyä. Mieletön maisema, jota ois ihaillut pitkään.

Joku muukin oli samaa mieltä.

Loppumatka meni lähinnä huokaillessa, että miten voi olla noin mahtavia maisemia ja mä jään tänne. Yhtä kotkaakin pysähdyttiin kuvaamaan, mut kotka kerkes lentää karkuun ennen ku oltiin asemissa kameroiden kanssa. Haukasta saatiin kuva auton ikkunasta.

Pismo beachille saavuttiin just ennen auringonlaskua. http://www.pismobeach.org/ Hotelli yllätti meidät todella positiivisesti, liekö ollut paras majapaikka koko reissussa. http://www.seacrestpismo.com/

Ja se auringonlasku omalta parvekkeelta.

Kävimme vielä iltapalalla läheisessä ravintolassa. http://ventanagrill.com/ Jälleen kerran, upeeta.

Päivä oli tarkoitus viettä Los Angeles Zoossa, ja sen jälkeen ajella Anaheimiin. Hyvin siellä eläintarhassa aikaa saikin kulumaan. Vähän meinasin sadella, mutta isompi kuuro tuli onneksi vasta, kun oltiin jo lähdössä pois.

Ajelimme vielä Ronnie James Dion haudan kautta. https://en.wikipedia.org/wiki/Ronnie_James_Dio Pojat kävivät kunnioittamassa muistoa, mä otin päivätorkut sillä aikaa auton takapenkillä. Tässä vaiheessa vettä tuli kunnolla.

Sitten kohti Anaheimia. Ajoitimme ajamisen sopivasti iltapäiväruuhkaan, ja nyt sitten päästiin kokemaan oikein kunnon ruuhka. Kyllä tuli sen parin tunnin aikana mietittyä monta kertaa ihmisiä, jotka joka päivä ajelevat tämän työmatkan, ja ihmeteltyä todella puutteellista julkisten kulkuneuvojen verkkoa. http://quickmap.dot.ca.gov/ Lopulta pääsimme perille, ja vettä satoi jo rajusti illalla. Hotellihuoneisiin sapuskaa ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

Aamulla heräsimme auringonpaisteeseen ja päätimme mennä tsekkaamaan hotellin uima-allasalueen. Altaalla ei ollut juuri ketään, sillä pääosin tällä alueella majoittuvat ovat Disneylandin kävijöitä. Meilläkin oli alkuperäisessä suunnitelmassa Disneyland mukana, mutta päätimme sen jättää väliin. Ei siis muuta kuin altaalle! Ei olisi uskonut edellisenä iltana, että meitä hellitään tällaisella kelillä.

Lekottelun jälkeen syömään.

Ravintolavaihtoehtoja oli todella paljon, mutta päätimme valita Outback Steak Housen. http://www.outback.com/menu Täältä löytyi myös apetta kasvissyöjälle. Olimme ajatelleet mennä Teemu Selänteen Steak Houseen Laguna Beachilla, mutta se oli avoinna vain iltaisin, joten emme saaneet aikataulua kivasti toimimaan. http://www.selannesteaktavern.com/ Sen jälkeen olimmekin valmiita illan Anaheim Ducksien peliin!

Kalifornia on siitä jännä, että siideriä oli hankala saada. Muualla Amerikassa oli saanut tilattua omenasiideriä melkein paikasta kuin paikasta, mutta esimerkiksi tuolla pelissä mä otin sitten punaviinia muovikupista, kun en olutta juo. Peli oli hauska kokemus, Teemu Selännettä tunnuttiin arvostavan Anaheimissä todella kovasti. Tosi monilla oli Selänteen paita ja ennen peliä näytettiin Selänteen kunniaksi pätkiä uralta jne. Sai olla ihan suomalaisena ylpeä. Ja tietysti täällä myös törmättiin suomalaisiin!

-Eeva

Ensimmäisenä kävimme katsomassa Waterworldin.

Ja sitten Shrek 4D-esityksen. Joka paikkaan sai jonottaa kovasti, porukkaa oli paljon ja vettä kului. Studio-kierrokseen jonotimme yli tunnin. En ees halua tietää minkälaista meininki on heinäkuussa... Mutta jotenkin se kuului asiaan ja olimme siihen varautuneet. Studiokierros oli kaiken kaikkiaan mahtava!!

Suunnistimme Simpsonien luokse kierroksen jälkeen. Taas jonottamista, ja sen jälkeen pääsimme kokeilemaan Simpsons Ridea. Justiinsa mulle sopivan hurja vuoristorata tämmönen simulaattori! Hauska kokemus. Pojat jatkoivat tämän jälkeen hurjempiin vuoristoratoihin, ja mä jäin kiertelemään Simpsons-alueella. Moen baarissa piti toki käydä ja Krusty Burgerissa syömässä.

Koko päivä meni mukavasti kierrellessä Universalilla ja matkamuistoshoppailut suoritettuamme suunnistimme hotellille.

Viimeinen yö Venice Beachillä edessä. Hotellihuone alkoi olla jo täynnä hiekkaa, mutta muutaman päivän paikallaan olo oli tehnyt tosi hyvää, ja olimme valmiita taas vaihtamaan maisemaa. Anaheim, here we come!

-Eeva

Löydettiin Jarmon kanssa pyykkäämisen päälle aivan ihana ravintola. http://arealrestaurant.com/

Aamulla sitten herättiin tiukkaan nähtävyyspäivään. Ajeltiin ensin Mulholland Drivea pitkin, taas yksi unelma toteutettu!

Ja ihan pakko oli vähän kuvata talojakin, huh.

Pysähdyttiin muutamalla näköalapaikalla, ja sitten pitemmäksi aikaa Runyon Canyonille. http://alltrails.com/trail/us/california/runyon-canyon-trail Parkkipaikkoja oli naurettavan vähän, ja jätimme auton tien varteen. Tuo Mulholland Drive oli varsin mutkaista tietä, mutta uskalsimme parkkeerata tuohon, kun muutkin olivat niin tehneet. Runyon Canyonilta oli upeat maisemat, aivan mahtava paikka lenkkeilylle! Koiriakin näkyi paljon, voi kun olisi ollut oma lenkitettävä.

Seuraavaksi oli tarkoitus ajella Walk of Famelle.  Pari kertaa täytyi hieraista silmiä "parkkipaikalla", kun autoa ei näkynytkään siellä minne olimme sen jättäneet. Hinausauton ääni paljasti kohtalon, olimme sittenkin parkkeeranneet sakkopaikalle. Hinausauton kuljettajaa jututettuamme saimme selville, että auto oli juuri hinattu Hollywoodin poliisiasemalle. Mahtavaa, ei muuta kuin taksilla poliisiasemalle lunastamaan autoa pois. Pientä paniikkia oli ilmassa, kun mietimme, että miten paljon tuo auton lunastus sakkoineen mahtaa maksaa... Sakko oli reipas 200 dollaria, ja myöhemmin lähinnä onnittelimme toisiamme, että pääsimme näin vähällä. Koko reissussa. Ja hei, kuinka moni on asioinut Hollywoodin poliisiasemalla?? Walk of Famelle sitten noin puolitoista tuntia aikataulusta jäljessä.

Tähtien bongailun jälkeen hampparit ja Hard Rock Cafe!

Herkuista virkistyneenä suuntasimme seuraavaksi lempisarjani kuvauspaikalle. Tai yhdelle niistä. Meinasin pyörtyä.

Seuraavaksi Griffith Observary. http://griffithobservatory.org/ Mä olin saanut työkaverilta vinkin, että auringonlasku näyttää upealta täältä. Santa Monican auringonlasku oli jo aivan henkeäsalpaava, mutta niin oli tämäkin. Kiertelimme Observatoriossa ja odottelimme auringolaskua hetken kahvilassa. Kuvat puhukoon puolestaan.

Sen jälkeen kävelimme Santa Monica Pierille. http://santamonicapier.org/ Motellimme sijaitsi heti rannan tuntumassa, ja olimme Venice Beachin puolella, mutta hyvin lähellä Santa Monican rajaa. Pierille oli kävelymatka, ja samalla sai ihailla hienoja maisemia. Polkupyöriäkin olisi saanut vuokrattua, mutta me liikuimme jalkaisin. Meidän lähiranta oli hieman rauhallisempi kuin Pierin ympäristö, joten senkin puolesta oikein loistava sijainti. Pierillä sijaitsee Route 66:n päätöspiste, eli se osa matkasta jäi tässä vaiheessa taakse.

Kävimme syömässä Bubba Gumpissa, ihan superhauska ravintola, olkoonkin ketju. Tarjoilija kävi muun muassa kyselemässä meiltä Forrest Gump -tietovisan. Ei päästy loistamaan ihan kauheesti tosin siinä. Lopuksi kävimme ravintolan matkamuistomyymälässä, ja meinasimme unohtaa kamerankin siinä hötäkässä ravintolaan. Onneksi tarjoilijalla oli ripeät liikkeet. Hyvää palvelua, hyvää ruokaa ja aurinkoa, ahh!

Sitten chillailua Santa Monica Pierillä.

Ei kai Pitkäperjantai olis mitään ilman Jeesusta.

Uskomaton tunne päästä maisemiin, jotka on leffoista ja sarjoista niin tuttuja, että on ihan kummallinen olo, kun on oikeasti paikalla itse. Mä olin todella vaikuttunut jo tässä vaiheessa Kaliforniasta. Lopulta siiderin kautta takaisin hotellille. Reissun uusi lempparisiideri (myös ilmeisesti se koko USA:n yleisin omenasiideri...) kuvassa. http://angryorchard.com/

Vähän vielä auringonlaskun fiilistelyä lähirannassa.

Sitten yksi reissun kohokohdista edessä: Los Angelesin yö ja Viper Room. http://www.viperroom.com/ Viper Room on jo nuoresta ollut minulle Se paikka, jonne täytyy vielä joskus päästä käymään. River Phoenixin kohtalo on legendaarinen. Viper Roomissa oli esiintymässä muutama tuore rock-henkinen bändi.

Hieman epäselviä kuvia nuo, mistä lie johtunut... Meille tuli yllätyksenä, että Sunset Boulevard sulki baarinsa jo kahdelta! Saimme eräältä paikalliselta vinkin, että Rainbow Bar pitäisi ovensa auki tasan kahteen, kun muissa pilkku tuli suomalaisille tuttuun tapaan jo puolelta, joten menimme sinne. http://www.rainbowbarandgrill.com/ Törmäsimme siellä jopa mieheen, jonka rouva oli suomalaissukuinen.

Uni maittoi tämän päivän jälkeen.

-Eeva

Oltiin Vegasissa tehty päätös, että Death Valley jäisi meiltä väliin, koska aikataulu ei millään anna periksi. Eero bongasi meille tältä nopeammalta pätkältä hauskan nähtävyyden.http://cms.sbcounty.gov/parks/Parks/CalicoGhostTown.aspx

Calicossa on ollut 1800-luvulla kaupunki ja hopeakaivos, mutta se on muuttunut kummituskaupungiksi myöhemmin. Nyt paikalle on tehty hauska nähtävyys pikkukahviloineen ja matkamuistomyymälöineen. Kaupungista löytyi myös kissa- ja koiratarvikemyymälä. Itselle tarttui mukaan pari saippuaa ja tuliaisia.

Pulloista tehty talo.

Jarmo tunnelmassa mukana.

Syötiin ravintolassa, joka oli myös tehty tunnelmaan sopivaksi. Ja paikasta sai tosi hyvän kasvishampurilaisaterian, nam. Ilmeisesti asiaan olisi kuulunut heittää pähkinänkuoret lattialle, mutta jotenkin sitä vaan ei kyennyt.

Masut täynnä takaisin tielle. Los Angeles lähestyy.

Tässä vaiheessa täytyy myöntää, että rattia tuli puristettua aika lailla rystyset valkoisena tuskanhiki niskassa.

Mutta maalissa kaikki palkittiin.

Pieniä ongelmia oli motelliin saavuttaessa, kun parkkilappua ei löytynytkään huoneesta niinkuin piti. Toimisto oli tietysti kiinni, mutta saimme onneksi asiakaspalvelijan muutaman soiton jälkeen paikalle. Hieman omissa maailmoissaan tuntui olevan, mutta asia hoitui ja saimme auton parkkiin. Huonekin oli aika pettymys, olimme odottaneet ehkä kuvien perusteella vähän isompaa tilaa (liekö Vegasin huuruissa vielä), ja vietimmekin seuraavat 4 päivää huoneistossa, jossa kävelytilaa hädin tuskin oli sänkyjen viedessä koko alan. Onneksi oli katto pään päällä ja puhtaat lakanat. Illalla kävimme vielä syömässä läheisessä ravintolassa http://www.venicealehouse.com/. Hyvät sapuskat ja drinksut, sitten unten maille.

-Eeva